Suomeen muuttaneet taiteilijat eivät jää marginaaliin valtion taiteen tukijärjestelmässä. Aitoon valtavirtaistumiseen on kuitenkin vielä matkaa.

Eri kieliryhmiin kuuluvat hakijat saavat valtion taidetoimikuntien apurahoja hakijaosuuttaan vastaavasti. Valtion taidetoimikuntien apurahoja hakee vuosittain noin 5 000 taiteilijaa, joista 4 prosenttia on vieraskielisiä. Vieraskielisten osuus apurahan hakijoista on suunnilleen sama kuin vieraskielisten osuus koko väestöstä, joka vuonna 2012 oli 4,9 prosenttia.

Vieraskielisten apurahan hakijoiden määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut jonkin verran. Vuonna 2002 taidetoimikunnilta haki apurahaa noin 100 vieraskielistä hakijaa (2 % kaikista hakijoista). Vuonna 2012 määrä oli kasvanut 230:een (4 % kaikista hakijoista). Eniten vieraskielisiä on kuva- ja säveltaiteen hakijoissa ja apurahan saajissa. Nopeimmin vieraskielisten määrä on kasvanut mediataiteen alalla.

Useimmilla taiteenaloilla kyse on kuitenkin edelleen muutamista kymmenistä pikemminkin kuin sadoista vieraskielisistä hakijoista. Ainoastaan kuvataiteessa ja säveltaiteessa voidaan puhua kooltaan jossain määrin merkityksellisestä ryhmästä, eikä vieraskielisten hakijoiden määrä näilläkään aloilla ylitä 100 henkilöä vuositasolla. Joillakin aloilla vieraskielisten hakijoiden määrä on kuitenkin ohittanut ruotsinkielisten hakijoiden määrän. Näin on esimerkiksi kuvataiteessa, säveltaiteessa ja mediataiteessa.

Vieraskielisille apurahan hakijoille myönnetyn tuen määrä on lähes viisinkertaistunut vuoteen 2002 verrattuna. Tuolloin valtion taidetoimikuntien yksityishenkilöille myöntämistä apurahoista vieraskielisille oli myönnetty vajaat 140 000 euroa (1 %) ja vuonna 2012 summa oli lähes 700 000 euroa (4 %).

Vuosina 2002–2012 kaikkiaan runsaat 700 vieraskielistä, Suomeen muuttanutta henkilöä oli hakenut kerran tai useammin jotakin valtion apurahaa. He ovat kotoisin 90 eri maasta ja he puhuvat äidinkielenään yli 60 eri kieltä. Enemmistö maahanmuuttajataiteilijoista on kotoisin Euroopasta (ml. Venäjä, kaikkiaan 59 %). Suurimmat kieliryhmät ovat englanti (15 %), venäjä (14 %) ja espanja (12 %). Taiteenaloista määrällisesti merkittävimmät ovat kuvataiteilijat (26 %) ja säveltaiteilijat (18 %).

Mikäli tavoitteena on maahanmuuttajien aito valtavirtaistuminen suomalaisessa tukijärjestelmässä, on tiettyihin taiteenaloihin syytä kuitenkin kiinnittää tulevaisuudessa huomiota. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjallisuus, elokuva, valokuva ja tanssi. Näillä aloilla saajien ja hakijoiden määrä ei ole aivan tasapainossa, vaikka erot osuuksissa ovatkin hyvin pieniä. Niin ikään viitisen vuotta sitten käynnistetyn monikulttuurisuusapurahan hakijat eivät ole löytäneet muita tukimuotoja odotetulla tavalla, mikä viittaa muun muassa tarpeeseen tiedottaa apurahoista entistä laajemmin.

Tutkimus julkistettiin Taiteen edistämiskeskuksen vähemmistöjen vuoden avajaisseminaarissa Helsingissä. Kuluvan vuoden aikana Taiteen edistämiskeskus tulee kiinnittämään erityistä huomiota vähemmistöjen oikeuksiin. Muun muassa valtakunnallisena Taiteen edistämispäivänä 1.12.2014 painotetaan vähemmistöjen oikeuksia taiteen tekijöinä ja kokijoina.

Paula Karhunen: Maahanmuuttajataiteilijat taiteen tukijärjestelmässä. Taiteen edistämiskeskus, 2013.

raportti täältä

source: Taike